Järjestöt haluavat pelisäännöt maastotapahtumien järjestämiselle luonnonsuojelualueilla

Luonto-Liitto, Suomen Latu, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ja Suomen Suunnistusliitto ovat lähettäneet yhteisen vetoomuksen ympäristöministeriöön. Järjestöt pyytävät ministeriötä antamaan val-takunnallisen suosituksen ympäristökeskuksille maastotapahtumien järjestämisestä luonnonsuojelualueilla. Maastotapahtumilla tarkoitetaan tapahtumia, joissa ei liikuta moottoriajoneuvoilla.

Pääkaupunkiseudulla on meneillään kaksi laajalti julkisuudessa ollutta luonnonsuojelualueiden perustamisprosessia. Espoon Nuuksiossa käsitellään Helsingin kaupungin omistamilla mailla sijaitsevien Hakjärven, Luukin ja Pirttimäen rauhoittamista ja Vantaan Vestrassa Vantaan kaupungin omistamalla maalla sijaitsevan alueen rauhoittamista. Käydyssä julkisessa keskustelussa luontoarvot ovat jääneet sivurooliin ja mahdolliset liikkumis- ja käyttörajoitukset ovat olleet korostuneesti esillä.

Ympäristöministeriölle lähetetyn vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt ovat yhteistyössä hakeneet mahdollista ratkaisumallia siihen, miten perustettavaksi tulevien luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset tulisi muotoilla. Näin jokaisen perustamis-prosessin yhteydessä ei tarvitsisi käydä laajaa julkista kädenvääntöä siitä, miten liikkumisrajoitukset ja maastotapahtumien järjestämistä koskevat asiakohdat muotoillaan rauhoituspäätökseen.
Järjestöt esittävät vetoomuksessaan, että ympäristöministeriö suosittelee alueellisille ympäristökeskuksille maastotapahtumien järjestämisen huomioimista luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksissä. Vetoomuksen tavoitteena on saada kaikkiin rauhoitusmääräyksiin yhtenäiset perustelut.

Suosituksessa tulisi todeta, että maastotapahtumien järjestämistä ei kirjata luonnonsuojelualueella lähtökohtaisesti kiellettyihin toimintoihin. Maastotapahtumien järjestämistä rajoittavia liikkumisrajoituksia tulisi asettaa vain perustellusta syystä ja rajoi-tuksen peruste tulisi myös aina ilmoittaa.

Mahdollista lupamenettelyä luonnonsuojelualueen käyttämiseen maastotapahtumissa tulisi järjestöjen mukaan yksinkertaistaa niin, että luvat voitaisiin käsitellä yksinkertaisen neuvottelumenettelyn kautta. Koska järjestettyjen tapahtumien suunnitellut päivämäärät ja luonne ovat yleensä tiedossa jo hyvissä ajoin, voidaan esimerkiksi yhden ympäristökeskuksen alueella sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat saman hakijan hakemukset käsitellä kootusti yhdessä neuvottelussa koko vuoden osalta.

Nykyisin alueellisella ympäristökeskuksella on oikeus määrätä rauhoitussäännökset kuultuaan pelkästään maanomistajaa ja kuntaa. Rauhoitussäännökset saattavat kuitenkin koskea hyvin laajoja harrastajaryhmiä. Järjestöjen mukaan hyvän hallintotavan mukaista olisi osallistaa myös alueiden käyttäjät rauhoitussäännösten valmisteluun. Rauhoitussäännöksistä tulisi järjestää kuulemistilaisuus ja pyytää asianosaisten järjestöjen näkemys jo suunnitteluvaiheessa ainakin merkittävien alueiden kohdalla. Rauhoitusmääräysten sijasta alueiden käytön ohjauksen tulisi perustua mahdollisimman laajasti hoito- ja käyttösuunnitelmaan, joka mahdollistaisi sidosryhmien ja kansalaisten paremman osallistumisen alueiden käytön suunnitteluun.