Torstaina MM-pitkän matkan hopeallaan Suomen mitalitilin suunnistuksen MM-kisoissa avannut Pasi Ikonen nautiskeli torstaina mitalinsa kiillosta. Olo oli onnistuneen suorituksen jäljiltä vielä seesteinen.
– Vieläkin on se sama tunne kuin kisan jälkeen: seesteinen mielenrauha, kun mitali tuli pitkän tauon jälkeen. Olin kyllä uskonut, että se on otettavissa, mutta turhan pitkä aika tähän mitaliin meni. Illalla ajatukset pyöri mielessä, mutta se oli sellaista unen odotusta, joka ei haitannut, Ikonen naurahtaa.
Edellisen henkilökohtaisen MM-mitalinsa Ikonen otti hitusen yli kymmenen vuotta sitten Tampereelta, jossa heltisi pikamatkan mestaruus ja sprintin hopea. Menestys nuorena söi kunnianhimoa, ja seuraava isompi menestys vaati aikansa. Toki vuosia tässä välissä haittasivat myös selkä- ja jalkavaivat.
– Olen sen verran perfektionisti, että kisaan on helpompi lähteä, kun tietää, että kaikki tarpeellinen on tehty.
Ikonen kertaa pitkän matkan MM-finaalia, ja toteaa, että mitalifiilis nousi tasaiseen tahtiin. Ensimmäinen merkkipaalu oli Sveitsin Marc Lauensteinin kiinnisaaminen kolmen kilometrin jälkeen.
– Kymmenen kilometrin kohdalla sain kiinni Anders Nordbergin. Voitte kuvitella, mikä fiilis siinä oli.
Keskimatkan karsinnassa epäonnistunut Ikonen sai käännettyä kelkkansa parhaalla mahdollisella tavalla.
Hän myöntää, että ensimmäinen päivä karsiutumisen jälkeen oli henkisesti vaikea.
– Sain Suomesta Eikalta (ex-valmentaja Eino Havas) hyviä ohjeita, että murehtiminen pitää murehtia, eikä yrittää oikotietä. Ekana päivänä hävetti, että olen pettänyt kaikki, kertaa MM-hopeamitalisti Ikonen tunteidensa vuoristorataa.
MM-kisat jatkuvat, Pasi Ikosen mitali herätti ajatuksia ja tunteita (YLE Areena)
Miesten pitkän matkan kooste (YLE Areena)