Heinäkuussa Kansainvälinen suunnistusliitto (IOF) saa käsiteltäväkseen Pohjoismaiden ehdotuksen suunnistuksen MM-kisojen jakamisesta kahtia. Ehdotuksen mukaisesti vuodesta 2016 alkaen järjestettäisiin vuorovuosina ”Maasto-MM-kisat” ja kaupunkimaiseen ympäristöön sijoittuvat ”Sprintti-MM-kisat”. Sen jälkeen kun malli ensimmäisen kerran talvella nousi esille, olemme saaneet runsaasti tukea sekä kotimaasta että muilta IOF:n jäsenmailta.
Kokonaisehdotukseen kuuluu, että maanosien mestaruuskilpailut järjestettäisiin vastaavalla sapluunalla, mutta vuorovuosina. Näin vuorovuosittain olisi kilpailukalenterissa maasto-MM –kisat ja sprintti EM-kisat ja seuraavana vuonna puolestaan sprintti-MM –kisat ja maasto-EM –kisat.
Maastomatkojen MM–kisoissa kilpailtaisiin perinteiden mukaisesti pitkällä matkalla, keskimatkalla ja miesten ja naisten viestissä. Uutena kilpailumuotona tulisi mukaan kaksiosainen takaa-ajokisa, jossa aamupäivän prologin jälkeen lähdettäisiin takaa-ajolähdöllä liikkeelle ja ensimmäinen maalissa olisi maailmanmestari. Sprinttimatkojen MM–kisoissa matkat olisivat nykyinen sprintti ja uusina lajeina pudotussprintti sekä sprinttiviesti.
Kisojen jakamisessa kahtia on lukuisia hyviä puolia. Jakamisen ansiosta kisat voidaan järjestää aina parhaissa maastoissa ilman lajien välisiä kompromisseja. Kisajärjestäjät voisivat jatkossa valita aina parhaat mahdolliset maastot ja kokonaisuuden kulloisiinkin MM-kisoihin. Erityisesti sprinttikisoihin avautuisi tulevaisuudessa täysin uusia mahdollisuuksia niin järjestäjämaiden kuin jopa mantereidenkin suhteen.
Taloudellisesti MM-kisat olisivat nykyistä edullisemmat sekä osallistujille että järjestäjille. Viisipäiväiset arvokisat ilman karsintakilpailuja pudottaisivat osallistujien kustannuksia ja myös järjestäjien kisajärjestelyt olisivat kustannustehokkaammat.
Suunnistuksen perinteiden vaaliminen on Pohjoismaille erittäin tärkeä asia. Uudistuksella varmistettaisiin, että perinteiset kilpailumuodot, kuten pitkän matkan väliaikalähtö sekä miesten ja naisten viesti säilyvät ohjelmassa myös tulevaisuudessa.
Toisaalta uudistus antaisi erinomaiset mahdollisuudet sprinttikisojen kehittämiselle. IOF:lle tärkeitä arvoja ovat lajin näkyvyyden kasvattaminen ja suurelle yleisölle tunnetuksi tekeminen. Tähän tarjoutuisi nyt hyvät edellytykset. Kansainväliseen suunnistusliittoon liittyy koko ajan uusia maita. Uudistus madaltaisi uusien maiden kynnystä lähettää joukkue MM-kisoihin. Myös kynnys MM-kisojen järjestämiselle madaltuisi.
Eli uudistukselle löytyy paljon hyviä perusteita. Toki löytyy kriittisiä asioita, jotka on huolella vielä valmisteltava. Tällaisia on ainakin oikeudenmukaisen karsintajärjestelmän luominen, jotta MM-kisoissa ei enää karsita osallistujia.
Pohjoismaiden ehdotus etenee niin, että heinäkuussa Sveitsin MM-kisojen yhteydessä järjestettävässä IOF:n yleiskokouksessa ehdotuksemme käsitellään ”ääni per jäsenmaa” -periaatteella. Jo nyt eri maat ovat ilmaisseet tukeaan uudistukselle. Falunin EM-kisoissa toukokuussa asiaa esitellään kansainväliselle medialle. Allekirjoittanut käy mielellään vuoropuhelua uudistuksesta kevään aikana. Ottakaa yhteyttä.