Italian MM-kisojen yhteydessä – niin kuin MM-kisojen yhteydessä yleensäkin, istutaan melkoinen tovi myös erilaisissa kokouksissa, jossa koetuksella ovat istumalihakset ja joskus myös ymmärrys. No, oikeasti on erittäin valaisevaa ja mielenkiintoista seurata eri maiden edustajien keskusteluja ja näkemyksiä yhteisen urheilulajimme eli suunnistuksen kehittymisestä ja kehittämisestä. Erilaisia visioita riittää…
Muutaman viime vuoden aikana on IOF:n kokousten esityslistalla ollut säännöllisesti niin rogaining kuin seikkailu-urheilukin. Näiden kahden lajin syvimmästä olemuksesta on kokouksissa käytetty monta pitkää puheenvuoroa ja näitä molempia lajeja on ehdotettu uusiksi, virallisiksi lajeiksi IOF:n lajivalikoimaan. Eli uusia lajeja MM-ohjelmaan?!? No, nyt IOF:n yleiskokouksessa Lavaronessa pari viikkoa sitten päätettiin, että rogaining ja seikkailu-urheilu eivät tule mukaan Kansainvälisen suunnistusliiton lajikirjoon – ja ehdottomasti hyvä näin. Tämä siitäkin huolimatta, että rogaining mielestäni on kyllä ihan selvää suunnistamista ja seikkailu-urheilukisoissakin on nähty ja nähdään suunnistustaustaisia kisailijoita tämän tästä…
Omat kokemukseni rogainingista rajoittuvat lähinnä Nouskin järjestämiin Kesäillan Rogaining-tapahtumiin, joita on nyt juostu muutaman vuoden ajan. Pari päivää sitten olimme taas tyttäreni Teijan kanssa Vatulanharjussa ottamassa mittaa lähinnä itsestämme – emme niinkään kanssakilpailijoista. Kaksi tuntia hellesäässä oli meille molemmille ihan riittävä elämys, ja matkan varrella oli kyllä välillä ihan pakko kävellä ja syödä vähän mustikoita. Mutta paremmin homma kuitenkin sujui kuin edellisenä vuonna, koska tapahtuman järjestelyistä vastaava Mikko Knuuttila totesi, että tänä vuonna partiomme Hiidenkadun Hurjat jaksoi olla maastossa jo melkein koko sallitun ajan… 😉
Koska nykyään vietän Virossa melko paljon aikaa, olen yrittänyt myös opetella ”rääkimään natuke eesti keelt” . Hyvää kieliharjoitusta saa lukemalla heidän Suunnistajaansa eli Orienteerujaa. Sieltä saa myös melkoisesti oppia ja valistusta niin rogainingista kuin seikkailu-urheilustakin. Uusimmassakin lehdessä on pitkät tarinat ja paljon kuvia Virossa järjestetyistä European Rogaining Championships -kisoista ja Hiiltomiesten (Katri Niittymäki, Ilkka Nurminen ja Teho Peetsu) mielenkiintoisista seikkailuista Ida-Virumaalla!
Rehellisyyden nimissä minun on kyllä pakko tunnustaa, että jos ikää olisi kertynyt vain puolet siitä, mitä on kertynyt, niin minä aivan varmasti löytäisin itseni eräänä päivänä jostain tuollaisesta seikkailukilpailusta. Mutta ehkä ikä 50+ ja sangen tehokkaasti rapistumaan päässyt peruskunto suojaavat meikäläistä lopulliselta hurahtamiselta. Vaikka kyllä minä tässä yhtenä päivänä Saarenmaalla Leisin kyläkaupan takana kävin vähän harjoittelemassa: oli pakko käydä testaamassa viime kesänä valmistunutta kiilpeilyrataa… Kauppareissulla mukana ollut Hannes (17 v.) näytti kyllä jossain määrin vaivautuneelta…
Mutta nautitaan kesästä – ja suunnistetaan ja seikkaillaan meille itse kullekin sopivalla tavalla. Seuraavaksi voisin itse ottaa ohjelmistooni sen MOBOn, sekin on vielä testaamatta. 🙂
Terveisin Kirre kesälaitumilta,
