Urheilun drop out nousee keskusteluihin tasaisin välein. Ilmiölle haluttaisiin löytää selityksiä ja vähentää urheilun jättävien nuorien määrää. Miten se tulisi tehdä?
Urheilun tai jonkin yksittäisen urheilulajin jättäneet nuoret osaisivat antaa parhaita vastauksia. Lajin jättämiselle voi myös olla käytännöllinen syy: toinen laji kiinnostaa enemmän tai jokin muu harrastus vie paljon aikaa ja yhden lajin jättämisellä saadaan enemmän aikaa mielekkäälle tekemiselle.
Harmillisempia ovat tilanteet, joissa nuori ei ole ”löytänyt paikkaansa” mieluisassa lajissaan tai hän kokee, ettei häntä arvosteta harrastuksessaan. Tällaisia tilanteita voi syntyä joskus huomaamatta, mutta jokaisen aikuisen olisi tärkeä myös tiedostaa herkät tilanteet ja tilanteiden merkitykset.
Syksyn viestikausi on täynnä uusia tilanteita nuorille ja erilaisia joukkuevalintoja. Nuoret seuraavat ensin ihmetellen, mistä oikein on kyse ja koskeeko viesti häntä itseään. ”Konkarit” ja jo aiemmin viestiin osallistuneet aistivat herkin tuntosarvin, kuka pääsee mihinkin joukkueeseen, jätetäänkö joku kotiin ja miten asioista ylipäätään tiedotetaan. Osa nuorista on valinnut suunnistuksen lajikseen, eikä mielilajia jätetä vaikka tulisi vastoinkäymisiäkin. Suuri osa nuorista miettii, miten tärkeällä sijalla suunnistus on omassa elämässä ja herkkään tilanteeseen osuva negatiivinen kokemus voi johtaa harrastuksen jättämiseen.
Jos haluamme vähentää drop outia, ovat kaikki arkiset ja pienetkin toimet merkittäviä. Ensinnäkin nuoret kaipaavat kannustusta. Jokainen voi osoittaa huomiota nuorille: kysellä mitä kuuluu, miten meni kilpailu ja kertoa miten merkityksellistä nuoren mukana oleminen on.
Netti on hyvä tiedotuskanava, mutta tiedotus verkossa ei useinkaan ole henkilökohtaista. Edelleen ihminen on samanlainen kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin nuorille soitettiin kotiin: ”Nyt on tulossa sellainen ja tällainen tapahtuma, oletko innostunut, toivomme sinun tulevan mukaan.” Henkilökohtainen kutsuminen on kaikista paras tapa innostaa mukaan ja kertoa nuorelle, että hänen mukanaolonsa on toivottua.
Tiedottaminen on tärkeää myös ennen viestivalintoja. On hyvä kertoa nuorelle, miten valinnat koskettavat häntä – tai koskettavatko lainkaan. Jokainen nuori kasvaa vuodessa vuoden verran, ja eteen tulee aina uusia asioita ja tapahtumia, jotka eivät ole aiemmin tuttuja. Nuori ei voi tietää, koskeeko jokin tuleva tapahtuma häntä, jos siitä ei hänelle kerrota. Liian usein luotamme, että viestimme menee perille vanhempien kautta. Tärkeää on kertoa harrastuksen sisällöstä myös nuorelle itselleen.
Viestivalintoihin sisältyy useimmiten – halusimme tai emme – joukkueen jäsenten ja varamiesten arvottamista. Valinnan takana on henkilö tai valintaryhmä, joka on tehnyt arvion nuorista. Nämä ovat herkkiä tilanteita, joissa peliin astuvat helposti myös tunteet – usein myös vanhempien tunteet….
Tasapuoliset ja avoimet valinnat, jotka on perusteltu henkilökohtaisesti sekä joukkueeseen valituille että joukkueen ulkopuolelle jääneille toimivat parhaimmillaan kannustimena harrastuksessa. Epäoikeudenmukaiset, ”salaiset” ja vaillinaisesti perustellut valinnat nostavat esiin paljon kysymyksiä ja hyvin nopeasti myös negatiivisia tunteita.
Valintatilanteiden hoitaminen ei ole helppoa ja erityistä taitoa vaatii nuorten henkilökohtainen kohtaaminen ja valintojen perusteleminen. Virheitäkin sattuu, eikä kaikki mene aina toivotulla tavalla, hyvästä yrityksestä huolimatta.
Suunnistus harrastuksena kilpailee ajankäytöstä monen mielenkiintoisen ajanvietteen ja muiden urheilulajien kanssa. Toivon nuorten parissa toimivien aikuisten aistivan nämä herkät tilanteet, joista harrastuksen jatkuminen voi olla kiinni. Pienikin ele voi ehkäistä drop outia.
Käytetään kannustamisen mahdollisuuksia.
