Seitsemän suunnistusseuraa on mukana Suunnistusliiton Suunta Huipulle -ohjelmassa, jonka tavoitteena on seuran valmennustoiminnan kehittäminen kansainvälisen menestyksen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Suunta Huipulle -ohjelmassa kehitetään seuran toimintaa kokonaisuutena, mutta erityisesti paneudutaan 15-20-vuotiaiden seuravalmennuksen kehittämiseen. Muutostyön onnistumisen pitäisi näkyä erityisesti huippusuunnistajan tai huipulle tähtäävän suunnistajan ja hänen arkiympäristönsä muutoksina.
Suunta Huipulle -ohjelmassa vuosina 2019-20 ovat mukana Hyvinkään Rasti, Kouvolan Suunnistajat, Lahden Suunnistajat, Lapuan Virkiä, Rasti-Jussit, Suunta-Jyväskylä ja Valkeakosken Haka.
– Suunta Huipulle -ohjelmassa on kyse Suunnistusliiton valmennuslinjauksen Vauhtia!Taitoa!Kanttia! jalkauttamisesta seuroihin niin, että nuoruusvaiheen seuravalmennustoiminta on linjassa suunnistajan polun kanssa. Kyse on valmentajuuden ymmärtämisestä ja valmennuksen laadun merkityksestä, Suunnistusliiton huippu-urheilupäällikkö Katri Lindeqvist kertoo.
Suunta Huipulle -ohjelman seurat jakavat toimintatapoja ja luovat yhteistyömahdollisuuksia sekä liiton että seurojen suuntaan.
– Ohjelmassa mukana olevat seurat vievät myös aluetasolla toimintamalleja eteenpäin ja näyttävät esimerkkiä muille seuroille. Haluamme painottaa toiminnan organisoimista ja johtamista sekä resursseja, jotta toiminta on ammattimaista ja laadukasta, Lindeqvist kuvaa.
Suunta Huipulle -ohjelman malli rakennettiin kuuden seuran pilottivaiheessa, jolloin myös määriteltiin yhteiset suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuran kriteerit. Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen laatuohjelma, joka kehittää ja tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa.
– Etenemme nytkin pilottiseurojen viitoittamalla tiellä: pilottivaihe kirkasti, missä seurat tarvitsevat tukea ja mitkä ovat lajin kriittisiä kompastuskiviä, Lindeqvist selvittää.
Suunta Huipulle -ohjelman seurojen toimintaa kehitetään seuralähtöisesti. Lindeqvistin mukaan jokaisessa seurassa tehdään alkuvaiheessa nykytilan analyysi, josta edetään keskeisiin kehittämiskohteisiin paneutuvaan projektisuunnitelmaan.
– Haluamme myös tulla lajin omasta kuplasta ulos, jotta seuratasolla mietitään, miltä me näytämme ja miten me näymme ulospäin, Lindeqvist linjaa.
