Hiihtosuunnistuksen kansallinen kilpailukausi käynnistyy 17. ja 18.12. Puolangalla, jossa annetaan myös ensimmäisiä näyttöjä maajoukkueen edustustehtäviin. Hiihtosuunnistusmaajoukkueen kansainvälinen kisakausi käynnistyy Itävallan maailmancupissa 9.-11.1.2023.
Hiihtosuunnistuskausi 2022-23 käynnistyy uudistusten merkeissä, kun IOF:n alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa astuu voimaan fluorivoiteiden käyttökielto, joka koskee myös maailmanrankin WRE-kisoja. Fluorivoiteiden tilalle on kehitetty viime vuosien aikana voimakkaasti ympäristöä vähemmän kuormittavia fluorittomia suksivoiteita, ja sääntöuudistus vaikuttaa erityisesti hiihtosuunnistusmaajoukkueen huoltoon tulevalla kisakaudella.
– Maajoukkuetoiminnassa voiteiden testaamista tulee enemmän uudistuksen myötä. Fluorittomat voiteet ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana, ja ne ovat kyllä kilpailukykyisiä. Odotamme kuitenkin vielä IOF:n täsmennyksiä ohjeisiin ennen ensimmäistä maailmancupin kierrosta. Käytännössä voiteiden testaaminen suksen pohjasta on epäluotettavaa mutta myös kallista, joten voitelusääntöjen toteutumista valvotaan jonkinlaisilla ennakkotarkastuksilla, kertoo hiihtosuunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Tapani Partanen.
Loppusyksyn aikana IOF:n uudistuslistalla oli myös kaikkien maajoukkueiden yhteisen voitelutiimin kokeilu maailmancupin päätöskierroksella Norjassa, mutta tämä peruttiin useiden maajoukkueiden vastalauseiden siivittämänä, Suomi mukaan lukien.
– Yhteisen voitelutiimin ajatuksessa haettiin varmasti säästönäkökulmaa, helpompaa käytäntöä fluorittomien voiteiden kontrollointiin sekä ratkaisemaan pienempien maiden voiteluhaasteita. Käytännössä tuossa ajatuksessa on monta käytännön haastetta lajin korkeimmalla tasolla. Esimerkiksi yhteinen voitelutiimikään ei täysin poistaisi voitelusta syntyvää kilpailuasetelmaa, sillä väliaikalähdöllä tapahtuviin kilpailuihin muuttuva keliolosuhde luo joka tapauksessa voitelusta riippuvan kilpailutilanteen, jota ratkaisee merkittävästi voitelupäätöksen tekevä taho. Ja jos voitelua ei muutettaisi väliaikalähtökilpailun aikana, niin loppupään lähtijöillä ei olisi tasavertainen voitelu alkupään lähtijöiden kanssa, kuvailee Tapani Partanen käytännön problematiikkaa.
– Nykymallissa useimmilla mailla on kuitenkin jo olemassa kokeneet huoltoryhmät, jotka ovat myös avustaneet pienempien maiden urheilijoita, ja pidämme edelleen huoltoryhmien onnistumista oleellisena kilpailullisena elementtinä tässä lajissa, kuten yleensäkin muissa hiihtolajeissa. Pidämme maajoukkueessa tärkeänä myös sen, että tiedämme täsmälleen miten huippu-urheilijoidemme nimellisarvoaan huomattavasti arvokkaampaa kalustoa huolletaan, kun se on meidän oman tiimimme käsissä. Nämä asiat koettiin tärkeiksi myös monissa muissa maajoukkueissa, jatkaa Suomen hiihtosuunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Tapani Partanen.
Kotimaan kansallisissa ei voidesääntöä
Suomessa kotimaan kansallisiin hiihtosuunnistuskilpailuihin ei ole erikseen määritettyä voidesääntöä tai fluorivoiteiden käyttökieltoa, mutta Suunnistusliitto suosittelee fluorittomiin voiteisiin siirtymistä myös kotimaan kansallisissa kilpailuissa. Käytännössä iso osa uusista myytävistä suksivoiteista ovat jo ympäristöystävällisempiä PFOA-vapaita sekä EU:n säännökset täyttäviä yhdisteitä, joten hiihtourille voi jatkossakin suunnata hyvillä mielin.
– Toistaiseksi emme tee sääntötasolla mitään muutoksia kansallisiin kilpailuihin liittyen, koska mahdollinen testaaminen on lajiliiton näkökulmasta vielä vaikeampaa kuin kansainvälisissä tapahtumissa. Seuraamme aktiivisesti muiden hiihtolajien toimenpiteitä, ja tarvittaessa tehdään ratkaisuja myös sääntöjen osalta. Suomen WRE-kilpailuissa H/D21-sarjojen osallistujien tulee huolehtia IOF:n vakuutuslomakkeen allekirjoituksesta kunkin järjestäjän ohjeen mukaisesti, kertoo Suunnistusliiton tapahtuma- ja seurapäällikkö Timo Saarinen.