Mitä valmentaja tekee? Mitä osaamista valmentajalta vaaditaan? Entä valmennukseen osallistuvilta nuorilta?
Valmentaja-käsite on viime vuosina ollut keskustelun kohteena. Lajien sisällä on eroja käsitteen käytössä. Valmentaja-käsitteen ja valmentajan osaamisen muutoksesta on keskusteltu paljon mm. lajien yhteisessä valmentajakoulutuksen verkostossa.
Perinteisesti valmennusosaamista ja valmentaminen-käsitettä on Suomessa kuvattu toimintaympäristössä, jossa valmennettavat ovat huipulle tähtääviä tai siellä jo olevia yksilöurheilijoita – ja usein vielä miehiä. Valmennusopit on aikoinaan kirjoitettu pääosin tästä näkökulmasta ja se on muokannut ajatteluamme pitkään. Tästä toimintaympäristöstä on muodostunut normi, johon poikkeamia verrataan, jos poikkeavissa ympäristöissä toimintaa on edes pidetty valmentamisena.
Tänä päivänä valmentamisen ja valmennusosaamisen ymmärretään tapahtuvan monissa muissakin toimintaympäristöissä, joissa on hyvin erilaisia piirteitä. Valmennusosaamisen sisältö muuttuu ratkaisevasti toimintaympäristön muuttuessa.
Suunnistusseurassa nuorten ryhmän valmentajalla on ryhmässään yleensä sekä tyttöjä että poikia. Ryhmän nuorilla on erilaiset valmiudet ja toisistaan poikkeavat tavoitteet. Harjoituksen olosuhteet vaihtelevat harjoituksesta toiseen ja ryhmän koostumuskin on joka kerta erilainen. Näissä tilanteissa valmentajan osaamisvaatimus on hyvin erilainen kuin edellä kuvattu ”perinteinen normi”.
Suunnistusliiton uudistunut valmentajakoulutuksen taso 1 Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa on rakennettu suunnistusseuran 11–17-vuotiaiden ryhmien valmentajille. Valmentajan osaamista on tunnistaa osallistujien osaamistaso ja tarjota heterogeeniselle ryhmälle harjoituksia, jotka ovat muokattavissa osallistujien tason mukaan. Kaikkein tärkeintä on tarjota nuoria kiinnostavaa ja aktiivista harjoitustoimintaa ympäri vuoden. Harjoitustoiminnan toteutuksessa kannattaa hyödyntää erilaisia verkostoja ja yhteistyömalleja sekä lajin sisällä että lajien välillä.
11–17-vuotiaiden ikäryhmässä ja erityisesti alle 15-vuotiailla on tärkeintä runsas ja monipuolinen liikkumisen määrä, mielellään jopa 20 tuntia viikossa. Tähän tuntimäärään sisältyy harjoitusten lisäksi koulumatkat, ulkona pelailut jne.
Tässä ikävaiheessa nuori pohtii, onko urheilu hänen juttunsa vai ei. Yhteenkuuluvuuden tunne, pätevyyden kokeminen, autonomia omassa harrastuksessa ja tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto vaikuttavat positiivisesti innostukseen.
Autonomialla tarkoitetaan nuoren mahdollisuutta päättää omaan harrastukseen liittyvistä asioista, mm. mitä hän harrastaa ja miten aktiivisesti hän harrastaa. Ihannetilanteessa valmentaja tarjoaa harjoituksen sisällä nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa harjoituksen sisältöön.
Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto keskittyy jokaisen omaan osaamiseen ja sen kehittymiseen keskinäisen vertailun tai menestyksenmittaamisen sijasta.
Lähde tutkimusretkelle valmentamisen maailmaan ja osallistu valmentajakoulutukseen. Tason 1 valmentajakoulutuksia käynnistyy syksyn aikana viidellä eri paikkakunnalla. Tason 1 valmentajakoulutukset toteutuvat seurojen tilauksesta. Kannattaa kysellä koulutustarvetta omasta ja lähiseuroista. Kun on koossa vajaa 10 kiinnostunutta osallistujaa, voi koulutustilauksen tehdä.
Kannattaa lähteä tutustumaan valmentajan polkuun!
