Suunnistuksen ja Suunnistusliiton historiaa
Karttojen kehittyminen; Suunnistuksen synty ja kasvu;
Kilpailutoiminta viriää; Suunnistuksen arvokilpailut; Hiihtosuunnistuksen arvokilpailut; Pyöräsuunnistuksen arvokilpailut; Tarkkuussuunnistuksen arvokilpailut; Kiinto- ja kuntorasteja; Nuorten suunnistus;
Karttojen kehittyminen
Suunnistus on kuulunut eri muodoin ihmiskunnan kehittymiseen. Kompassin kiinalaiset olivat keksineet jo ajanlaskumme alkuaikoihin ja karttojen laatimiseen soveltuvia mittaus- ja painatusmenetelmiä ilmestyi käyttöön keskiajalla.
Kartat olivat aluksi varsin suurpiirteisiä maantieteellisiä yleiskarttoja. Maanmittaushallitus valmisti vuosina 1825-1917 pitäjänkarttoja. 1:20 000 ja venäläiset valmistivat maastamme vuosina 1870-1917 topografisia karttoja 1:21 000 ja 1:40 000. Niiden turvin syntyi suunnistus.
Vuonna 1947 maanmittaushallitus alkoi valmistaa peruskarttaa 1:20 000, jota pidettiinkin kansainvälisesti parhaana suunnistuskarttana aina 1960-luvulle asti. Kartoittamattomilta alueilta valmistettiin 1960-luvulla ilmakuvatulkintakarttoja 1:20 000. Eri tavoilla täydennettyjä peruskarttoja on käytetty suunnistukseen 1960-luvulta lähtien.
Suomen aloitteesta vuonna 1961 perustetun Kansainvälisen suunnistusliiton (IOF) karttavaliokunta laati ohjeet suunnistuskarttojen sisällön ja ulkoasun yhtenäistämiseksi. Näitä sovellettiin ensimmäisen kerran MM-kilpailuissa Ruotsissa vuonna 1968. Varsinaisia suunnistuksen erikoiskarttoja alettiin tehdä 1970-luvulla. 1990-luvun alusta lähtien kartat on piirretty tietokoneella.
Suunnistuksen synty ja kasvu
Tiettävästi ensimmäinen yleinen suunnistuskilpailu pidettiin Norjassa vuonna 1897. Ensimmäinen hiihtosuunnistuskisa järjestettiin Norjan Trondheimissä vuonna 1899. Suomen ensimmäinen suunnistustapahtuma oli Helsinki–Porvoo-välillä järjesteety nelimiehinen hiihtosuunnistusviesti vuonna 1904. Viestin voitti Polyteknikkojen Urheiluyhdistys. Ensimmäisen jalkaisin tapahtuvan suunnistuskilpailun järjesti IFK Helsingfors vuonna 1923 Kauniaisissa.
Tampereen Pyrintö otti suunnistuksen ohjelmaansa vuonna 1932. Seura järjesti Tampereen Rukkamäessä ensimmäisen kilpailun 1933. Svenska Finlands Idrottsförbund otti suunnistuksen ohjelmaansa vuonna 1934 ja Suomen Urheiluliitto vuonna 1935, jolloin silloiseen keskusliittoon perustettiin Suunnistamisvaliokunta.
Ensimmäinen Suomen suunnistusmestaruuskilpailu järjestettiin Vihdissä vuonna 1935 ja ensimmäisen suunnistuksen SM-viestin järjesti Keravan Urheilijat Korson-Hyrylän maastossa vuonna 1936. Ensimmäinen yösuunnistuksen SM-kilpailu juostiin Hyvinkään Kytäjällä 1955 ja ensimmäiset SM-kilpailut hiihtosuunnistuksessa hiihdettiin 1962. Suunnistuksen SM-ohjelma on vuosien saatossa muuttunut niin että normaalimatkan (nyk. pitkä matka) ja viestin lisäksi ohjelmaan tuli vähitellen pikamatka, joka muuttui vuonna 2006 keskimatkaksi. Perinteisiä SM-matkoja ovat myös yösuunnistus ja erikoispitkä matka. Sprintti lisättiin SM-ohjelmaan vuonna 2000 ja sprinttiviesti kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 Keravalla.
Suunnistuksen ensimmäiset erikoisseurat olivat vuonna 1933 perustettu IK Örnen, vuonna 1937 perustettu Lahden Suunnistajat ja Helsingin Suunnistajat, joka perustettiin 1943.
Suunnistusliiton edeltäjä Suunnistamisvaliokunta perustettiin Suomen Urheiluliittoon vuonna 1935, ja liitto itsenäistyi kymmenen vuotta myöhemmin. Finlands Svenska Orienteringsförbund FSO perustettiin 18.3.1945 ja Suomen Suunnistamisliitto SSL 24.3.1945. Suomen Suunnistamisliiton nimi muutettiin 1959 Suunnistusliitoksi. Työväen Urheiluliitto TUL päätti ottaa suunnistuksen ohjelmaansa 13.5.1945. Ruotsin suunnistusliitto, Svenska Orienteringsförbundet SOFT perustettiin vuonna 1938. Tanskan suunnistusliitto, Dansk Ski- og Orienteringsforbund (nykyisin Dansk Orienterings-Forbund) perustettiin 1942. Norjan suunnistusliitto, Norges Orienteringsforbund NOF perustettiin vuonna 1945.
Suomen Suunnistusliiton puheenjohtajat: Olli Veijola 1945, Lauri Antero 1946-53, Immo Teräs 1954-59, Erkki Sorakuru 1960-69, Osmo Niemelä 1970-83, Seppo Siirilä 1984-91, Erkki Frick 1992-97, Jan-Erik Krusberg 1998-2003, Heikki Kauppinen 2004-2008, Kirre Palmi 2008-2015, Timo Ritakallio 2016, Tuija Soanjärvi 2017-. Osmo Niemelä oli Suunnistusliiton kunniapuheenjohtajana 1995-2014.
Suomen Suunnistusliiton toimitusjohtajat: Jalle Vallikari 1945-1947, Allan Kari 1947-1976, Jouko Purontakanen 1976-1984, Lasse Niemelä 1984-1991, Heikki Kyyrönen 1991-1993, Barbro Rönnberg 1993-1996, Jukka Pekkala 1996-1999, Kimmo Sallinen 1999-2002, Seppo Innanen 2002-2003, Mikko Salonen 2003-2008, Mika Kulmala 2008-2011, Mika Ilomäki 2012-.
Ensimmäinen SSL:n ”Suunnistamisreiteiltä”-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1946. Sen jatkaja Suunnistaja-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1950. Vuodesta 2003 lähtien Suunnistaja-lehti on ilmestynyt aikakauslehtenä ja vuoden 2015 alusta lähtien printtilehden rinnalla ilmestyy myös tablettilehti.
Kilpailutoiminta viriää
Jukolan viestin taustajärjestö Kaukametsäläiset perustettiin 1948. Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin vuonna 1949 Vantaalla Ruskeasannasta eri vaihtopaikkojen kautta Tapanilaan. Ratamestari toimi Erkki Pekkanen ja radan pituus oli 77 km ja joukkueita oli 41, joista maaliin pääsi 17. Voittajaksi suunnisti Helsingin Suunnistajat. Ensimmäisen Venlojen juoksun juostiin Lahdessa vuonna 1951. Kilpailun voitti Irja Petäjä (Niemelä). Jukolan viestin 30-vuotisjuhlakilpailun yhteydessä Kuorevedellä 1978 Venlojen juoksu muuttui Venlojen viestiksi. Jukolan viestin 60-vuotisjuhlakilpailu suunnistettiin Tampereella 2008.
Pohjoismaiden Suunnistusneuvosto, Nordisk Orienterings-Råd, NORD perustettiin Ruotsin Boråsissa 1946.
Kansainvälinen suunnistusliitto, Internationale Orientierungslauf Föderation, IOF perustettiin Kööpenhaminassa 1961, jolloin jäseneksi liittyi 10 maata. Vuonna 2018 International Orienteering Federation IOF:lla on jäsenmaita 71. IOF:n toimisto oli Suomessa vuosina 2007-15.
Suunnistuksen arvokilpailut
Ensimmäinen Pohjoismaiden suunnistusmestaruuskilpailu käytiin 1955 Ruotsin Norrköpingissä. Suomessa ensimmäinen PM-kilpailu käytiin Längelmäellä ja Orivedellä 1961. Mestaruuden voitti Erkki Kohvakka. PM-kisoja käytiin pääsääntöisesti kahden vuoden välein vuoteen 2009 asti, jolloin vuoteen 2013 jatkunut pohjoismainen huippukilpailusarja Nordic Orienteering Tour korvasi PM-kisat.
Ensimmäinen Euroopan suunnistusmestaruuskilpailu juostiin Norjan Lötenissä vuonna 1962. Vuoden 1964 EM-kisojen jälkeen seuraavan kerran kilpailtiin EM-mitaleista vuonna 2000, jonka jälkeen EM-kisat on käyty kahden vuoden välein. Suomalaisia suunnistuksen Euroopan mestareita ovat Erkki Kohvakka (normaalimatka 1964), Minna Kauppi (keskimatka 2006), Jani Lakanen (pitkä matka 2006), Heli Jukkola (keskimatka 2008), ja Marika Teini (keskimatka 2018).
Ensimmäinen MM-suunnistus järjestettiin Suomen Fiskarsissa 1966. MM-kilpailut juostiin aluksi joka toinen vuosi, mutta vuodesta 2003 MM-kilpailut on juostu vuosittain. Vuonna 2015 päätettiin jakaa MM-kisat kahteen osaan eli vuodesta 2019 lähtien MM-kisat jakautuvat vuorovuosina järjestettäviin sprinttikisoihin ja maastokisoihin.
Suomessa MM-mitaleista on kilpailtu vuoden 1966 lisäksi myös vuosina 1979 ja 2001 Tampereella sekä 2013 Sotkamon Vuokatissa.
Aluksi MM-matkoina oli sekä miehille että naisille vain normaalimatka ja viesti. Vuonna 1991 suunnistuksen lajivalikoimaan tuli mukaan pikamatka (nykyinen keskimatka) ja 2001 sprinttisuunnistus. Vuonna 2014 MM-lajivalikoimaan lisättiin sprinttiviesti.
Ensimmäisissä MM-kilpailuissa miesten hopeaa voitti Aimo Tepsell ja naisten pronssia Raila Hovi. Ensimmäisen maailmanmestaruuden Suomi voitti vuonna 1972 naisten viestistä. Englannin Aviemoressa vuonna 1976 Liisa Veijalainen (nyk. Peltola) voitti ensimmäisenä suomalaisena maailmanmestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa. Ensimmäisenä suomalaismiehenä maailmanmestaruuden pystyi voittamaan Kari Sallinen Australiassa 1985. Minna Kauppi on ainut suomalanen, joka on onnistunut voittamaan useamman kerran MM-kultaa.
Suomalaiset henkilökohtaiset maailmanmestarit: Liisa Veijalainen 1976, Outi Borgenström 1979, Kari Sallinen 1985, Janne Salmi 1997, Kirsi Boström 1999, Pasi Ikonen 2001, Jani Lakanen 2006, Minna Kauppi 2007&2008&2010&2012, Heli Jukkola 2007, Mårten Boström 2013
Ks. suomalaisten MM-mitalit suunnistuksessa.
Hiihtosuunnistuksen arvokilpailut
Ensimmäinen MM-hiihtosuunnistus kilpailtiin Hyvinkäällä 1975. Suomi sai heti neljä kultamitalia, kun Olavi Svanberg, Sinikka Kukkonen sekä miesten ja naisten viestijoukkueet voittivat. Lajin MM-kisat on järjestetty Suomessa myös 1988 Kuopiossa ja 2005 Kittilässä.
Suomalaisia hiihtosuunnistuksen henkilökohtaisia maailmanmestareita: Olavi Svanberg 1975&1982, Sinikka Kukkonen 1975, Pertti Tikka 1980, Mirja Puhakka 1980&1984, Anssi Juutilainen 1984&1988&1990, Virpi Juutilainen 1988&1994, Hannu Koponen 1988, Arja Nuolioja 1996, Liisa Anttila 1998, Raino Pesu 1998, Matti Keskinarkaus 2002&2005, Hannele Tonna 2009, Olli-Markus Taivainen 2009&2011, Staffan Tunis 2011&2015, Mervi Pesu 2013, Milka Reponen 2015,
Hiihtosuunnistuksen matkavalikoimaan MM-kisoissa tuli pikamatka (nykyinen keskimatka) 1988, sprintti 2002 ja sprinttiviesti 2011. Hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut järjesteään joka toinen vuosi.
Hiihtosuunnistuksen EM-kilpailut järjestetään aluksi vuoro vuosina MM-kilpailujen kanssa, mutta ne muutettiin jokavuotisiksi vuonna 2010. Suomessa EM-mestaruuksista on kisattu 2017 Imatralla.
Ks. suomalaisten MM-mitalit hiihtosuunnistuksessa.
Pyöräsuunnistuksen arvokilpailut
Pyöräsuunnistuksen ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut ajettiin vuonna 2002 Ranskassa. Suomi on menestynyt pyöräsuunnistuksessa hyvin ja mestaruuksia on tullut jokaiselta matkalta. Suomalaisia pyöräsuunnistuksen henkilökohtaisia maailmanmestareita ovat Jussi Mäkilä (2002), Päivi Tommola (2002, 2005), Mika Tervala (2002, 2006, 2007) , Tuomo Tompuri (2006), Marika Hara (2009, 2013,2014,2017), Samuli Saarela (2010, 2011,2012), Susanna Laurila (2012), Henna Saarinen (2018) ja Jussi Laurila (2018).
Suomessa pyöräsuunnistuksen MM-kisat on järjestetty 2006 Joensuussa.
Ks. suomalaisten MM-mitalit pyöräsuunnistuksessa.
Tarkkuussuunnistuksen arvokilpailut
Tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kilpailujen yhteydessä. Lauri Kontkanen voitti ensimmäisen mestaruuden Suomeen 2011 Ranskassa ja Jari Turto otti mestaruuden kotikisoissa 2013. Lisäksi lajin aikarasteihin perustuvassa sähäkämmässä muodossa tempossa MM-kultaa ovat voittaneet Pinja Mäkinen 2013, Antti Rusanen 2015 ja Petteri Hakala 2018.
Tarkkuussuunnistuksen MM-kisat on järjestetty Suomessa vuosina 2006 Joensuussa ja 2013 Vuokatissa.
Ks. suomalaisten MM-mitalit tarkkuussuunnistuksessa.
Kiinto- ja kuntorasteja
Nykymuotoiset, kaikille avoimet, kuntosuunnistustapahtumat alkoivat 1970-luvun lopulla yleistyä ja järjestelyt vakiintua. Tätä ennen kuntosuunnistustapahtumia oli järjestetty satunnaisesti aina 1930-luvun lopulta alkaen. Ensimmäiset kiintorastit rakennettiin vuonna 1938 Vihdin Tervalammelle. Vuonna 1945 Suunnistusliiton propagandavaliokunta pyrki järjestämään ”Jokamiehen suunnistuksia”.
Seuraavana vuonna kuntosuunnistuksia oli jo ainakin Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Samana vuonna Suunnistusliitto järjesti Helsingissä suunnistuksen propagandaviikon. Vuonna 1948 syntyi Mäntässä ajatus järjestää seurojen yhteinen Tiistaikerho, mikä on vanhin nykyisin järjestettävistä kuntosuunnistustapahtumista. Keväällä 1955 vietettiin koko maassa rastiviikkoa kuntosuunnistuksen merkeissä. Vuonna 1977 aloitti Helsingin Suunnistajat Iltasanomien tukemana Iltarastien järjestämisen.
Ensimmäisenä vuonna 20 tapahtumaa keräsi yli 7000 osanottajaa. Hyvä palaute innosti pian lukuisia seuroja järjestämään samantyyppisiä kuntorasteja ympäri maata. Pian myös Suunnistaja-lehti alkoi julkaista koko maan kuntosuunnistuskalenteria. Vuonna 1979 julkaisivat Helsingin Iltarastit ja Tampereen Iltarastit yhteistyössä Suomen Kuntourheiluliiton kanssa kuntosuunnistuksen opaskirjasen. Kuntosuunnistuksen kävijämäärät kasvoivat nopeasti ja esimerkiksi vuonna 1983 järjestettiin 3687 tapahtumaa ja niissä tehtiin 243 550 kuntosuunnistussuoritetta. Vuonna 1990 rikottiin ensimmäisen kerran 300 000 kuntorastikävijän raja kun tilastoihin saatiin 319 429 suoritetta. Viime vuosina on järjestetty noin 3700 kuntorastitapahtuma 260 seuran voimin ja näissä on tehty yli 300 000 suoritetta.
Vuonna 2014 Suomeen luotiin mobiilikiintorasteja eli MOBO-rasteja. MOBO on älypuhelinsovellus, jossa puhelin toimii karttana, kompassina ja leimasimena. MOBO-ratoja syntyi Suomeen ensimmäisenä vuonna parikymmentä.
Vuonna 2018 Suunnistusliitto otti käyttöönsä Rastilippu-palvelun, joka kerää yhteen paikkaan ympäri Suomea järjestettävät kuntorastit sekä mahdollistaa ilmoittautumisen- ja maksamisen, jos seura on nämä ominaisuudet ottanut käyttöönsä.
Nuorten suunnistus
Suunnistuksen valtakunnallinen nuorisotoiminta käynnistyi vuonna 1980 Oravapolku-järjestelmänä. Oravapolulla oli kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli opettaa suomalaisille nuorille suunnistuksen perusvalmiudet. Toisena tavoitteena oli etsiä liikunnallisesti lahjakkaita tyttöjä ja poikia ja tarjota heille tukitoimia ja kehittää heitä suunnistajina aina kansainvälisiin edustustehtäviin.
Oravapolkutoiminta tarjosi seurojen nuorisotyön tueksi materiaalia ja koulutusta. Piirien oravapolkukilpailujen kautta karsittiin osallistujia vuosittain järjestettäville Valtakunnallisille oravapolkuleireille. VOL-leirit vetävät edelleen vuosittain noin 150 nuorta, 15-16 -vuotiaita tyttöjä ja poikia, ensimmäiselle liittojohtoiselle valmennusleirille.
1990-luvun alussa Oravapolku jäi nimikkeenä historiaan Kansallis-Osake-Pankin toiminnan loputtua. Tosin oravapolku-nimikettä käytetään usein vieläkin nuorisosuunnistuksesta puhuttaessa. Nuori Suunta -toiminta jatkaa Oravapolku-järjestelmän viitoittamalla tiellä.
Suunnistusliitto on ollut alusta lähtien mukana alun perin Nuoren Suomen kehittämässä sinettiseuratoiminnassa. Vuonna 1992 aloitettu Sinettiseuratoiminta taustalla on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Toimintaa määrittelevät Sinettikriteerit. Sinettiseurat ovat lasten ja nuorten urheilun kärkiseuroja. Vuonna 2018 Sinettiseurat muuttuivat tähtiseuroiksi, joita suunnistuksessa on n. 30.
Ensimmäinen Nuorten Jukola järjestettiin vuonna 1986 Lahdessa. 11-18-vuotiasta tytöistä ja pojista koostuvan 7-osuuksisen viestin tavoitteena on kannustaa seuroja jatkuvaan nuorisotyöhön. Tapahtuma on edelleen seurojen nuorisotoiminnan vuosittainen huipennus.
Nuorten Jukolan rinnalla nuorten suurleiri Leimaus on kerännyt vuosittain tuhansia nuoria yhteen. Ensimmäinen leiri järjestettiin vuonna 1995 Pieksämäen Partaharjulla. Alkuvuosina leiri järjestettiin vain joka toinen vuosi, vuodesta 2010 lähtien leiri on järjestetty joka vuosi.
Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen Kultainen kompassi –cup. Kultainen kompassi -cup on Suomen Suunnistusliiton ja suunnistusalueiden yhteistyössä toteuttama 14-sarjan suunnistuscup, joka käsittää alueelliset osakilpailut ja valtakunnallisen finaalin.