Suomen Suunnistusliiton säännöt
PRH hyväksynyt 20.01.2023
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.
2. Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää suunnistuksen eri muotoja ja muuta ulkoilutoimintaa sekä olla suomalaisen suunnistuksen, retkeilyn ja muun ulkoilutoiminnan sektorilla toimivien seurojen kattojärjestönä.
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
3. Tehtävät
Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto
– myötävaikuttaa uusien seurojen perustamiseen sekä tukee jäsenseurojensa ja alueyhdistystensä toiminnan tehostamista
– järjestää kokouksia sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia
– laatii ja vahvistaa toimialansa säännöt sekä valvoo niiden ja kansainvälisten lajisääntöjen noudattamista
– hoitaa ja valvoo jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä toimeenpanee itse tarpeen tullen kilpailuja ja juhlia
– edustaa jäseniään kansainvälisissä suunnistusjärjestöissä sekä valvoo heidän etujaan ulkomailla
– julkaisee ja kustantaa toimialaa käsitteleviä lehtiä, kirjallisuutta sekä muuta tiedotus-aineistoa
– hankkii, välittää ja tuottaa jäsenilleen suunnistukseen liittyviä palveluja sekä urheilu- ja toimintavälineitä
Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa tarvettaan varten kiinteistöjä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia, vastaanottaa lahjoja ja testamentteja sekä harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää liiketoimintaa osittain tai kokonaan omistamansa yhtiön kautta.
4. Liiton jäsenyydet
Liitto on jäsenenä seuraavissa: International Orienteering Federation IOF ja Suomen Olympiakomitea ry. Liittohallitus päättää liiton muista jäsenyyksistä.
5. Jäsenet
Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja yhteisöjäseniä. Jäljempänä näistä käytetään termiä jäsen. Varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt yhdistykset. Yhteisöjäseniksi voivat liittyä kotimaiset oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten suunnistuksen alueyhdistykset sekä muut Suunnistusliiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt.
Jäsenet sitoutuvat jäsenyytensä kautta noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä suunnistuksen sääntöjä ja eettisiä normeja.
Liiton jäsenet hyväksyy liittohallitus.Seuraparlamentti voi liittohallituksen esityksestä kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniapuheenjohtajiksi. Liittohallitus voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniajäseniksi.
Liitto voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja jäseniltään. Maksut voivat olla eri suuruiset eri jäsenryhmille. Maksujen suuruus määrätään seuraparlamentin syyskokouksessa.
Kunniajäsenet ja -puheenjohtajat eivät maksa liittymis- ja jäsenmaksua.
6. Liitosta eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta seurojen kokouksessa.
Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu.
Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden edellytyksiä tai joka toimii näiden sääntöjen vastaisesti tai jättää jäsenvelvollisuutensa täyttämättä tai menettelyllään huomattavasti vahingoittaa liittoa.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty.
7. Liiton hallinto
Liiton päätäntävaltaa käyttää seurojen kokous.Seurojen kokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää seuraparlamentti.Liiton toimeenpanevana elimenä on liittohallitus.
Seuraparlamenttiin, liittohallitukseen ja muihin toimielimiin valitaan sekä naisia että miehiä. Luottamushenkilöiden valinnassa huomioidaan liiton kulloinkin voimassa oleva yhdenvertaisuussuunnitelma.
8. Seurojen kokous
Varsinainen seurojen kokous on joka neljäs vuosi loka-joulukuussa. Ensimmäinen seurojen kokous pidetään vuonna 2023, sitten vuonna 2025, jonka jälkeen 4. vuoden välein.
Seurojen kokoukseen varsinaisilla jäsenillä on oikeus lähettää yksi (1) äänioikeutettu edustaja sekä enintään kaksi (2) lisäedustajaa, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Seurojen kokouksessa on varsinaisilla jäsenillä yksi (1) ääni sekä lisäksi enintään viisi (5) lisä-ääntä edellisen vuoden maksettujen lisenssien perusteella seuraavasti:
- 0-9 lisenssiä: 1 ääni
- 10-49 lisenssiä: 2 ääntä
- 50-99 lisenssiä: 3 ääntä
- 100-149 lisenssiä: 4 ääntä
- 150-199 lisenssiä: 5 ääntä
- 200- lisenssiä: 6 ääntä
Kokouksessa saa kukin varsinainen jäsen kuitenkin käyttää enintään 1/5 saapuvilla olevien edustajien yhteisestä äänimäärästä. Valtakirjalla voi edustaa enintään kolmea (3) jäsentä.
Yhteisöjäsenillä sekä kunniajäsenillä ja -puheenjohtajilla on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Ylimääräinen seurojen kokous pidetään liittohallituksen kutsusta tai kun seurojen kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä liittohallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on kutsuttava koolle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Seurojen kokous kutsutaan koolle lähettämällä kutsu jäsenille sähköisesti sekä ilmoittamalla seurojen kokouksesta liiton sähköisissä viestintäkanavissa vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Seurojen kokous on näin koollekutsuttuna päätösvaltainen läsnäolo-vahvuudessaan.
Seurojen kokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä liittohallitukselle kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä (60) päivää ennen asianomaista kokousta.
Seurojen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä.
Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Liiton purkamista koskevista asioista määrätään erikseen.
Varsinaisessa seurojen kokouksessa
– valitaan seuraparlamentin puheenjohtaja nelivuotiskaudeksi vaalitoimikunnan ja muiden kokouksessa tehtyjen esitysten pohjalta
– valitaan seuraparlamentin jäsenet ja varajäsenet nelivuotiskaudeksi
– käsitellään nelivuotiskertomus liiton toiminnasta ja taloudesta sekä toiminnan ja talouden nelivuotissuunnitelma
– hyväksytään liiton strategia seuraavaksi neljäksi vuodeksi
– käsitellään muut seurojen kokoukselle osoitetut asiat
Liiton jäsenet, seuraparlamentti ja liittohallitus voivat tehdä seurojen kokoukselle esityksiä.
Seurojen kokoukseen voidaan liittohallituksen niin päättäessä osallistua myös tietoliikenne-yhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Tarkemmat määräykset etäosallistumisesta on kirjattu äänestys- ja vaalijärjestykseen ja etämahdollisuudesta ilmoitetaan myös kokouskutsussa.
Ensimmäisessä seurojen kokouksessa puheenjohtaja ja seuraparlamentin jäsenet sekä varajäsenet valitaan kaksivuotiskaudeksi. Vuodesta 2025 alkaen puheenjohtaja ja seuraparlamentin jäsenet sekä varajäsenet valitaan nelivuotiskaudeksi.
9. Seuraparlamentti
Seuraparlamentin tehtävänä on kehittää suunnistustoimintaa liiton tarkoitusperien mukaan.
Seuraparlamentti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kevätkokoukseen maalis-kesäkuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa liittohallituksen kutsusta. Uusi seuraparlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran valintavuotta seuraavaan kevätkokoukseen.
Suunnistusalue, joka on sama kuin alueyhdistyksen toimialue, on vaalialue.
Seuraparlamentin jäseniä ovat seurojen kokouksessa valitut puheenjohtaja (1) sekä seurojensa edustajina toimivat jäsenet ja varajäsenet. Kultakin suunnistusalueelta valitaan yksi (1) varsinainen jäsen. Tämän lisäksi seuraparlamenttiin valitaan yhteensä kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä. Kahdeksan muuta jäsentä valitaan suunnistusalueilta seurojen kokousta edeltävänä vuonna alueittain lunastettujen lisenssien suhteessa. Valinnassa käytetään Victor d’Hondtin suhteellisuusmenetelmää. Kahdeksan korkeinta suhdelukua antaa kukin yhden lisäpaikan. Mikäli paikkajaon kannalta ratkaisevat suhdeluvut ovat samat, tapahtuu valinta näiden osalta arvalla.
Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdestä seurasta voi olla vain yksi varsinainen jäsen.
Puheenjohtajaehdokkaat asetetaan ehdolle vaalitoimikunnan toimesta.
Seurat asettavat ehdokkaat ehdolle seuraparlamenttiin. Seura voi asettaa yksin tai yhdessä toisen seuran kanssa sekä varsinaisen jäsenen että hänelle henkilökohtaisen varajäsenen ehdolle seuraparlamenttiin. Ehdokkaat on ilmoitettava etukäteen Suunnistusliitolle kirjallisesti viimeistään kymmenen (10) päivää ennen seurojen kokousta. Sama henkilö voi olla ehdolla vain yhteen rooliin. Seuroille toimitetaan kuusikymmentä (60) päivää ennen seurojen kokousta tieto siitä, kuinka monta paikkaa kunkin seuran alueella on. Mikäli jonkin alueen seuroista ei tule yhtään ehdokasta, täyttämättä jätetyt varsinaiset paikat lisätään kahdeksan muun jäsenen kiintiöön.
Mikäli varsinainen jäsen estyy hoitamasta tehtäväänsä, astuu hänen henkilökohtainen varajäsen tilalle. Puheenjohtajalle ei valita varahenkilöitä.
Jokaisella seuraparlamentin jäsenellä on yksi ääni.
Seuraparlamentin ylimääräinen kokous pidetään milloin liittohallitus niin päättää tai seuraparlamentin jäsenistä vähintään kolmannes sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Kokous on tällöin kutsuttava koolle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.
Seuraparlamentin kevätkokouksessa
– käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus edelliseltä kaudelta sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja johtaville toimihenkilöille
– nimetään vaalitoimikunta
– valitaan seuraparlamentin kauden ensimmäisessä kokouksessa seuraparlamentin varapuheenjohtaja seuraparlamentin varsinaisten jäsenten keskuudesta
– tehdään katsaus liiton strategiasta tuleville toimintakausille
– käsitellään muut seuraparlamentille osoitetut asiat
Seuraparlamentin syyskokouksessa
– päätetään talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle
– päätetään liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
– vahvistetaan tilintarkastajien palkkiot
– valitaan 2 tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat vuodeksi
– valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja sekä joka vuosi toinen vara-puheenjohtajista kahdeksi vuodeksi erovuoroisen tilalle, liittohallituksen varsinaiset jäsenet kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle ja toinen liittohallituksen varajäsenistä kahdeksi vuodeksi erovuoroisen tilalle
– käsitellään muut seuraparlamentille osoitetut asiat
Liiton ja seuraparlamentin jäsenet sekä liittohallitus voivat tehdä esityksiä seuraparlamentin kokoukselle. Ne tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään kuusikymmentä (60) päivää ennen asianomaista kokousta.
Seuraparlamentin kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen edellyttämällä tavalla ja vähintään yksi kolmasosa jäsenistä on läsnä.
Seuraparlamentin kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan seuraparlamentin päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Liiton sääntömuutoksesta määrätään erikseen.
Seuraparlamentti kutsutaan koolle ilmoittamalla kokouksesta seuraparlamentin jäsenille kirjallisesti tai sähköisesti viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.
Seuraparlamentin kokoukseen voidaan liittohallituksen niin päättäessä osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Tarkemmat määräykset etäosallistumisesta on kirjattu äänestys- ja vaalijärjestykseen ja etämahdollisuudesta ilmoitetaan myös kokouskutsussa.
10. Liittohallitus
Liittohallituksen jäseniä ovat seuraparlamentin syyskokouksessa valittu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Liittohallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet liittohallituksen varsinaisista jäsenistä, toinen varapuheenjohtaja ja toinen varajäsen ovat vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla arvotaan erovuoroiset varsinaiset jäsenet, toinen varapuheenjohtajista ja toinen varajäsenistä.Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lakien, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti sekä edustaa liittoa.Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta.
Liittohallitus
– hyväksyy ja erottaa liiton jäsenet
– kutsuu koolle seurojen kokouksen ja seuraparlamentin kokoukset sekä valmistelee esitettävät asiat
– asettaa tarpeelliset valiokunnat ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä ja valtuuksista
– pitää jäsenluetteloa
– ottaa ja erottaa liiton johtavat toimihenkilöt
– valitsee liiton edustajat muihin yhteisöihin
– hoitaa taloutta ja tilinpitoa sekä laatii talousarvioesitykset ja toimintasuunnitelmat sekä -kertomukset
– vahvistaa liiton kilpailusäännöt sekä muut mahdolliset säännöt ja ohjeet
– huolehtii kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta
– päättää lajin lajisääntöihin perustuen jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä
– päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
– hoitaa muut suunnistustoimintaa edistävät tehtävät
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla, heidän joukossa vähintään puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja.
Mikäli liittohallituksen varapuheenjohtaja tai varsinainen jäsen on estynyt osallistumaan liittohallituksen kokoukseen, astuu jompikumpi liittohallituksen varajäsenistä hänen paikalleen.
Liittohallituksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan.
Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
11. Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä jonkun muun henkilön kanssa, jolle liittohallitus on myöntänyt nimen kirjoittamisoikeuden, kaksi henkilöä aina yhdessä.
12. Toiminta- ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen seuraparlamentin kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen seuraparlamentin kevätkokousta.
13. Sitoutuminen antidopingtoimintaan ja Urheilun oikeusturvalautakunta
Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä (Suomen antidoping-säännöstö) ja kansainvälisen liiton (IOF) antidopingsäännöstöjä ja -määräyksiä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomuksia koskevissa asioissa kurinpitovaltaa käyttää SUEK:n antidopingasioiden kurinpitolautakunta.
Liitto noudattaa Urheilun oikeusturvalautakunnasta annettuja sääntöjä ja määräyksiä.
14. Sitoutuminen liikunnan ja urheilun yhteisiin kurinpitomääräyksiin
Suomen Suunnistusliitto ry ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen päätöksiin. Suomen Suunnistusliitto ry:n jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin.
15. Sääntöjen muuttaminen
Liiton sääntöjä voidaan muuttaa seuraparlamentin kokouksessa, jos sääntömuutosta on kannattanut kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
16. Liiton purkaminen
Liiton purkamisesta päättää seurojen kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän seurojen kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat suunnistusta edistävään tarkoitukseen.
17. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.